Näin hienossa auringonnousussa alkoi tämä sunnuntaipäivä, pakkanen huitelee vielä -30 tietämillä mutta hyvin ollaan pärjätty ja toivottavasti näin on hevosyrittäjäkollegoillakin ja kaikilla hevosen omistajilla.
Raisalle on rakennettu kuormalavoista erillinen aitaus karkailun takia hevostarhaan sääsuojan alle, tosin ensimmäinen versio rikkoutui kahden päivän jälkeen, toinen vankempi versio on vieläkin ehjä. Tosin sitä ei ole nyt tarvittukaan, sillä Raisa on pysynyt tarhassa ihanasti ja olen siitä todella kiitollinen, Raisahan on maailman paras Raisa. Rakennetussa aitauksessa oleskelee Maska, se menee sinne itse - portti on auki - ja siinä ne Ninon kanssa telmivät ja keskustelevat lavan reunojen yli Ninon ollessa aitauksen vieressä ulkopuolella.
Heinää olen jakanut tarhaan pieniin kasoihin ja suunnilleen korsi kerrallaan, jotta hevosilla olisi siellä tekemistä ja pysyisivät lämpiminä ja liikkuisivat enemmän, tosin päällä on paksut toppaloimetkin. Heinää vien tarhaan useammin kuin normaalit neljä kertaa. Veden juominen on pakkasella tärkeää, ja koska isompi juoma-astia jäätyi maahan kiinni, niin olen vienyt tarhaan haaleaa vettä ämpärissä jokaisen heinän annon yhteydessä ja pystyn näin seuraamaan paljonko hevoset juovat. Onneksi veden kantomatka on vain kymmenisen metriä. Juotan vielä tallissa illalla jokaisen hevosen erikseen ämpäristä varmuuden vuoksi, vaikka vesikupit toimivatkin.
Tallissa on ollut lämpöpuhallin päällä vesiputkien jäätymisen estämiseksi, mutta kun pakkanen lähenteli -40 astetta, sulakkeita alkoi menemään sekä tallissa että sen vieressä olevassa kodissani. Tietenkin autoa piti lämmittää, jotta pääsen ostamaan lisää sulakkeita ja koko matkan Tornioon ja takaisin - 25km suuntaansa - ajoin vikavirtavalo päällä ja jännitin auton hyytymistä. Maailman paras Kia hoiti hommansa ja pääsin turvallisesti kotiin.
Tallissa rakennuspuhaltimen ollessa päällä on juuri ja juuri plusasteita ja tokihan hevoset sisällä ollessaan myös lämmittävät tallia. Tämän takia olen joutunut ottamaan hevoset sisälle pari tuntia aikaisemmin, mitä ne eivät ole arvostaneet ollenkaan. Ne vain seistä töröttävät tarhassa minua katsellen eivätkä tule tavalliseen tapaansa portille ollenkaan!