Tuumailtiin Maskan kanssa jotta millehän alettaisiin. Tutkittiin estekatoksen tavarat pottia ja sokeripaloja myöten, aarrekassiakin katseltiin, mutta päädyttiin loppujen lopuksi puomeihin, mikä oli kuitenkin minun valintani. Kannettiin porukassa - tai minä kannoin ja Maska käveli mukana - keskelle kenttää kuusi maapuomia, ensin kolme puolen metrin välein, sitten metrin parin tyhjä tila ja sen jälkeen vielä kolme puomia puolen metrin välein.
Puomityöskentely tekee hyvää, varsinkin selän lihaksille ja Maska ääntelikin tyytyväisenä päristen kun ilmeisesti hieman kireät lihakset alkoivat pehmentyä. Maskan kanssa on mukava ratsastaa, sillä on pehmeät askeleet ja se toimii kevyesti istunnalla, hengityksellä ja katseella. Itse tykkään ratsastaa pelkällä lampaantaljalla mutta nyt laitoin Maskan selkään pitkän BOT-loimen, lampaantaljan sekä ratsastushuovan, mikä tuntui sopivan sille tähän hetkeen hyvin ja oli minullekin pehmeä istua. Ratsastushuovassa on samettinen pinta, johon ratsastushousut aivan kuin liimautuvat kiinni.
Tehtävän jälkeen Maska vielä käveli kentällä pitkin ohjin haluamallaan tavalla ja aikansa käveltyään se meni selkäännousujakkaran viereen todeten, että tämä olisi nyt tässä, tule alas. Kerättiin yhdessä vielä puomit kentältä takaisin katokseen.
Maskan kanssa puuhatessa tulee aina hyvä mieli, Maska on ainutlaatuinen omassa "omituisuudessaan" niin kuin me kaikki, mutta se tunne, kun pystyt olemaan sen luottamuksen arvoinen on kultaakin kalliimpaa!
