Syyskuun lämpimät päivät houkuttelivat maalauspuuhiin, jotka lähtivät hieman laukalle. Alunperin oli tarkoitus maalata katoksen alla olevat neljä vaaleaa aitalankkua. Lenkillä ollessani huomasin, että ne eivät sulaudu maastoon vaan hohtavat ikävästi liian vaaleana tielle asti.
Sen jälkeen katsoin selkäännousuramppia, joka näytti niin surullisen harmaalta ja koska puuoöjyä oli vielä jäljellä, aloitin rampin maalauksen.
Puuöljy tietenkin loppui kesken, hain sitä lisää ja koska sitä jäi vielä rampin maalauksen jälkeen, sudin sillä myös Wajan sisäänkäynnin. Puuöljy riitti juuri tähän
Oikeastaan aivan aivan alunperin hankin puuöljyä oman kävelykepin/kävelysauvan tuunausta varten. Hämeenlinnan keskiaikamessuilla oli myynnissä tällaisia kävelysauvoja, ja koska olin liikkeellä junalla ja koska matkani jatkui vielä muualle, en ostanut sellaista, vaikka yksi jäikin kovasti minua kutsumaan.
Löysin kotipihaltani aivan mainion sauvan aiheen, pudonneen tuomen oksan, joka oli riittävän vankka tehtäväänsä. Sahasin sen sopivaan mittaan ja poistin muutaman oksan ja vein sen tallin satulahuoneeseen kuivumaan. Nyt sekin on maalattu ja odottaa maalin kuivumista.
Lisäksi olen tehnyt tilauksen varpuluudasta, ihan lentämistä varten. Odotan tätä erityisellä innolla!
